Menin sitten sille leirille vaikka tuntu jo ennenku menin sinne et "ei tule mitään ei mistään"
Meinasin jo ekana iltana murhata Enkelin. Meni hermo ku se leikki sillä niin hienolla ja upeella järjestelmäkameralla. Luulee vissii olevansa jotenki kauhian hyväkin kuvaaja. Paskat se mitään osaa ja jos sielt yhtää onnistunuttakin otosta löytyy se ei tykkää siit ite ja poistaa.
Mä otin itselleni aika randomit huonekaverit. Sain sentään nukuttua. Mä menin ekana iltana nukkumaan ennen hartautta ja seuraavanakin aikasemmin ku muut.
Oon kai hiukan vanhempi ku muut. Tai silt musta tuntu. Tiiän kyllä että on siellä muutama muakin vanhempi. Tunnen kasvaneeni yli kaikesta sekoilusta. Tyhmää sinänsä.
Mua luultiin 16-vuotiaaks :D.
Tutustuin tapahtumassa poikaan nimeltä vp mä hengasin sen kanssa siinä ihan normistis juteltii ja käppäiltii ympyrää. Mä oikeestaa tykkäsin hengata sen kanssa ku ei ollu ainakaa kaikki hyppimässä siinä. Juteltii musiikista. Ei ollu mitää paineita. Onneks jiipee pisti mut hengaamaan sen kanssa. Mä voin sanoa et jätkä tulee viel hengaamaan meijän srk:ssa. tai näin ois toivo. Mä jotenkin oon tollasille hevi ihmisille sellanen apu. Mä osaan tulla toimeen kaikkien kanssa. Mä en oikeen ymmärrä itteeni. Monet sanoo et mä olen sellanen joka sopis asiakas palveliaks tai joksikin puhujaksi. Mä en oikeen tiedä et onko näin. oon aika ujo.
paha mennä sanomaan. täytyis eka kokeilla.
Tera
Mä kuulin Tera(pia)sta nelisen vuotta sitten. Suomalainen Gospel Rock bändi. Mä rakastuin siihen musiikkiin ihan saman tien. siinä reippaasti vuos sitten kun oli lujiksen 10-v synttäri pippalot Tera (terapian uusi kokoonpano.) esiintyi siellä. Mä innostuin sillo uudelleen, mutta en saanu katottuu keikkaa loppuun ja mua kyrpi suuresti kun kukaan muu ei oikeen innostunut. Nyt viikonloppuna oli Teran keikka siellä campissä. Ostin niiden levyn ja oon ihan kikseissä kuunnellu sitä kun nyt vihdoin pääsin himaan. Tera Rocks! suosittelen tsekkaamaan jostain esim. www.tera.name sivuilta.
Eipä sen enenpää köhä jatkuu ja vituttus vaan pahenee.
sunnuntai 31. elokuuta 2008
tiistai 26. elokuuta 2008
Kipeenä on tylsää
Mä oon ollu nytte lauantaista asti kipeenä ja oon tullu tulokseen että mähän muuten varmaan meen huomenna kouluun. EN JAKSA ENÄÄ. Mun broidi on sietämätön kakara ja ykski päivä sisällä istumista ni tuun hulluks. Mä jouduin peruu hammaslääkärinkin se ois ollu viimenen ja sit ois tartennu mennä vaan vuoden pääst tarkastukseen. Se siirty kuukaudella.
Perjantain alkais leiri. Big Camp 08 oon käyny siel joka vuos tähän mennes. Nyt ei vaan jotenki huvittas mennä. Joku tuntuu niin väärältä. En tajua.
Se kuinka monta leffaa oon kattonu broidin kanssa on hyvin suhteessa siihen mun nenäliinojen määrään. Mä oon ihan terve kyllä. Oon päättäny niin.
En aijo odottaa enempää jos ne sit koululta lähettää mut takas himaan ni sit tuun mut vaan jos ne todella käskee mun tulla takasi.
Tajusin et voin kuunnella radio Rockia mun koneella. Olen kuunnellu aika paljon sitä tässä tänään. Kotona istuessa oppii vaikka mitä. Mukavinta on se että löytää välillä kivoja bändejä. (jotka tosin ei oo kaikille niin uusia ku mulle.) 100 rockinlegendaa on ihan mun lemppari juttuja koko kanavassa. Joskus sielt tulee niin uskomattomia tarinoita.
surkea runopätkä osa miljardi ja yksi.
Jos veisit multa kirjoittamisen taidon, selviäisin ilman sitä.
Jos veisit multa näön, selviäisin ilman sitä.
Jos veisit multa puhe kyvyn, selviäisin ilman sitä.
Mutta ilman musiikkia, olisin mitä?
En mitään
Kuin purjevene ilman tuulta.
Kuin kamera ilman filmiä.
Kuin lasi ilman pohjaa.
Musiikki tekee mut.
Musiikki antaa mulle voimaa.
Musiikki auttaa mua elämään.
Musiikki on osa mua, samoin kun kädet.
samoin kuin näkö.
samoin kuin puhe kyky.
samoin kuin sydän.
Perjantain alkais leiri. Big Camp 08 oon käyny siel joka vuos tähän mennes. Nyt ei vaan jotenki huvittas mennä. Joku tuntuu niin väärältä. En tajua.
Se kuinka monta leffaa oon kattonu broidin kanssa on hyvin suhteessa siihen mun nenäliinojen määrään. Mä oon ihan terve kyllä. Oon päättäny niin.
En aijo odottaa enempää jos ne sit koululta lähettää mut takas himaan ni sit tuun mut vaan jos ne todella käskee mun tulla takasi.
Tajusin et voin kuunnella radio Rockia mun koneella. Olen kuunnellu aika paljon sitä tässä tänään. Kotona istuessa oppii vaikka mitä. Mukavinta on se että löytää välillä kivoja bändejä. (jotka tosin ei oo kaikille niin uusia ku mulle.) 100 rockinlegendaa on ihan mun lemppari juttuja koko kanavassa. Joskus sielt tulee niin uskomattomia tarinoita.
surkea runopätkä osa miljardi ja yksi.
Jos veisit multa kirjoittamisen taidon, selviäisin ilman sitä.
Jos veisit multa näön, selviäisin ilman sitä.
Jos veisit multa puhe kyvyn, selviäisin ilman sitä.
Mutta ilman musiikkia, olisin mitä?
En mitään
Kuin purjevene ilman tuulta.
Kuin kamera ilman filmiä.
Kuin lasi ilman pohjaa.
Musiikki tekee mut.
Musiikki antaa mulle voimaa.
Musiikki auttaa mua elämään.
Musiikki on osa mua, samoin kun kädet.
samoin kuin näkö.
samoin kuin puhe kyky.
samoin kuin sydän.
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Elämäni pähkinän kuoressa...(lyhyt versio)
Mä synnyin eräänäkin talvisena aamuna savonlinnassa. Äiti kulta aina kertoilee mulle kuinka ne oli joutuny lähtee sairaalaan monta tuntii aikasemmi, koska olin kuulema kauhian kiireinen aluksi, mutta sitten olinkin päättänyt ottaa sittenkin tauon siihen väliin ja vasta monta tuntia myöhemmin syntyä. Alku ei vaikuttanu siis lupaavalta. Mä väitän et mulla vaan loppu voimat.
Päiväkodissa olin kauhean kiltti ja sulonen lapsi. Paitsi että olin ihan kuin kaikki muutkin pojat. Mulla oli jo siinä vaiheessa hyvin mielenkiintoinen näkemys mun seksuaalisuudesta. Monet kerrat tulin äitille itkemään kun isommat pojat oli sanonu et mä en oo poika. Tiedän kyllä että käytin sillon ihan samalla tavalla tyttöjen vaatteita kun muut tytöt mutta en mä osannu enkä vieläkään osaa olla vaan tyttö. Hiukan twisted siis.
Koulussa mua alettiin kiusata. Aluks se oli harmitonta läppää tai näin mä luulen. sittemmin mä aloin loukkaantua siitä. Olin pienessä kylä koulussa kunnes ennen kolmannen luokan alkua se lopetettiin. Siirryin Louhen kouluun jossa kaikki paska vaan paheni ja olinkin siellä vain 4luokan syys lukukauteen asti. Me muutettiin espooseen ja menin vieläkin isompaan kouluun. Ajattelin et tästä alkaa uus elämä ja alku näyttikin melkeen liian hyvältä.
Sitten eräänäkin kauniina päivänä joku saakelin idiootti alkoi levittää musta ties millasia huhuja. Loppu tulos oli se että mä jouduin käymään psykologilla kaks vuotta. En oo täysin toipunut masennuksestani mutta en oo ihan niin pohjalla kun sillon. Olin yks suomen nuorimmista masennus potilaista. Mulla oli diaknoosin mukaan syvä depressio tila jo siinä vaiheessa kun tulin espooseen.
Mä olin siihen aikaan anorektinen ja pieni tyttö. (Nykyisin kaikki on toisin.) Mulle sanottiin vielä että olisin ylipainonen. (145/25 ei oo ylipainonen herran jumala Mihin tää maailma on menossa?) Mä olin siinä vaiheessa siis pieni masentunut otus jolla oli muutama kaveri mutta noh parvekkeelta hyppääminen kuulosti paljon paremmalta kuin eläminen. En lopulta hypännyt. siitä pääsen kiittämään ystävääni. Maailma oli synkkä paikka.
Ylä aste ja uusi koulu jälleen. Uudet kuviot. Aluks en tuntenu oikein ketään mut sitten lyöttäydyin sellaseen koulun kovis porukkaan. (ei ollu fiksua) Mä tutustuin siellä kyllä muutamaan ihan hyväänkin ihmiseen mut noh. Päätin irrottautua erään tutun perässä siitä porukasta ja onnistuinkin siinä. Sain paljon uusia kavereita ja tutustuin porukkaan. ensimmäisiä itseluotuja sosiaalisia kontaktejani olivat july, irru, niksu ja annika. joista näen yhä suurinta osaa. Elämä ei olisi kokonaista ilman ongelmia sanoin joku viisas jossain joskus niin ei myöskään mun elämä. Mua alettiin kiusata sielläkin ja asiaa ei parantanut se että kun menin ennen kaikkia muita riparille sinne sattui osumaan juuri tämän entisen porukkani "pomo" ja muutama tuttu sieltä. "pomo" oli mulle suhteellisen vihanen ja noh .... mun ripari meni vituiks mutta, siellä "mä tulin uskoon" tai sitä kautta päädyin srk:n juttuihin. ylä aste meni muuten ihan jees.
Musta tuli srk-nuori. Aloin isoseksi ja luja kallio kahvilan vakio asiakkaaksi. Siellä mua ei kiusattu eikä siellä ollut ongelmia... (OLLUT) Tutustuin sitten isosena erääseen tyttöön kutsutaan sitä ny vaikka Junamiksi. Meistä tuli parhaita ystäviä. Mä rakastin sitä tyttöä. Junamista tuli mulle niinkin tärkeeks et me oltiin lähes aina samaan aikaan kipeenä. (Yli Empaattisuus...ekat oireet)
Junamin kautta tutustuin muutamaan tyyppiin joihin kuuluu muummuassa Oksa, Dini, S ja Ninnu. Meillä ainakin tietääkseni oli kivaa.
S oli jätkä joka loppuen lopuksi hajotti mut ihan täysin. Mutta nykyään oon antanu sille anteeks ja noh mä pidän sitä ystävänä. S:än kanssa elämä oli jännää.
Pakko sanoa että tolla aikakaudella mulla oli hauskaa ja maailma oli valoisampi.
Samaan aikaan kehitin itselleni tyylin ja rakastuin täysin Rock musiikkiin erityisesti Heavyyn. Kummaa että samaan aikaan kun aloin hengata srk:ssa nin aloin ihan kunnolla kuunnella heavya ja rockkia muutenkin. Vaikkakin ei se ollut mikään uusi ilmiö.
Junami ei enää olen mun ystävä. Hän sanoi että ei halua tuntea mua. Mulle jäi siitä ikuinen jälki. Otettiin nimittäin tatuoinnit yhdessä.
ns. Junami aikakautena tapahtui paljon muutakin kuin S ns.rakkaus asioissa.
tähän väliin kuuluu mainita Enkeli. (pimeyden enkeli mielumminkin mutta noh) Eräs tyttönen johon tutustuin ylä asteella ollessani. Hän on vain pahan ilman lintu joskus kaduttaa että tutustuin häneen mutta nooh... eipä sille kai voi mitään.
Enkelistä päädytäänkin tähän henkilöön josta aikaisemman merkintäni runo kertoo. Make. Poika jonka kuva pitäs löytyy sanakirjasta petturin kohalta. Mä voin sanoo et vihaan sitä Mutta ei mulla ole oikeutta sanoa mitään pahaa siitä. Omaa tyhmyyttäni mä siihen leikkiin ryhdyin.
Sitten hypätään tähän nykyisyyteen. Mulla on paljon kavereita. Mulla on pari ystävää. Mulla on vieläkin enemmän tuttuja ja Kaikki on ihan hyvin. Mä en jaksa valittaa tästä lähi ajoista koska kaikki on ihan tosissaan ihan jees. Mulla on vaan yks juttu ja se on se et koulu menee vituiks. Oon Kipee siis tänään. Ja kouluun mä haluisin ihan tosissaan mut jos on kuumetta ei saa mennä. Opettaja laittas mut takas himaan.
Opiskelen Metalli artesaaniksi.
mun unelma ois lähteä matkustamaan ilman päämäärää.
Päiväkodissa olin kauhean kiltti ja sulonen lapsi. Paitsi että olin ihan kuin kaikki muutkin pojat. Mulla oli jo siinä vaiheessa hyvin mielenkiintoinen näkemys mun seksuaalisuudesta. Monet kerrat tulin äitille itkemään kun isommat pojat oli sanonu et mä en oo poika. Tiedän kyllä että käytin sillon ihan samalla tavalla tyttöjen vaatteita kun muut tytöt mutta en mä osannu enkä vieläkään osaa olla vaan tyttö. Hiukan twisted siis.
Koulussa mua alettiin kiusata. Aluks se oli harmitonta läppää tai näin mä luulen. sittemmin mä aloin loukkaantua siitä. Olin pienessä kylä koulussa kunnes ennen kolmannen luokan alkua se lopetettiin. Siirryin Louhen kouluun jossa kaikki paska vaan paheni ja olinkin siellä vain 4luokan syys lukukauteen asti. Me muutettiin espooseen ja menin vieläkin isompaan kouluun. Ajattelin et tästä alkaa uus elämä ja alku näyttikin melkeen liian hyvältä.
Sitten eräänäkin kauniina päivänä joku saakelin idiootti alkoi levittää musta ties millasia huhuja. Loppu tulos oli se että mä jouduin käymään psykologilla kaks vuotta. En oo täysin toipunut masennuksestani mutta en oo ihan niin pohjalla kun sillon. Olin yks suomen nuorimmista masennus potilaista. Mulla oli diaknoosin mukaan syvä depressio tila jo siinä vaiheessa kun tulin espooseen.
Mä olin siihen aikaan anorektinen ja pieni tyttö. (Nykyisin kaikki on toisin.) Mulle sanottiin vielä että olisin ylipainonen. (145/25 ei oo ylipainonen herran jumala Mihin tää maailma on menossa?) Mä olin siinä vaiheessa siis pieni masentunut otus jolla oli muutama kaveri mutta noh parvekkeelta hyppääminen kuulosti paljon paremmalta kuin eläminen. En lopulta hypännyt. siitä pääsen kiittämään ystävääni. Maailma oli synkkä paikka.
Ylä aste ja uusi koulu jälleen. Uudet kuviot. Aluks en tuntenu oikein ketään mut sitten lyöttäydyin sellaseen koulun kovis porukkaan. (ei ollu fiksua) Mä tutustuin siellä kyllä muutamaan ihan hyväänkin ihmiseen mut noh. Päätin irrottautua erään tutun perässä siitä porukasta ja onnistuinkin siinä. Sain paljon uusia kavereita ja tutustuin porukkaan. ensimmäisiä itseluotuja sosiaalisia kontaktejani olivat july, irru, niksu ja annika. joista näen yhä suurinta osaa. Elämä ei olisi kokonaista ilman ongelmia sanoin joku viisas jossain joskus niin ei myöskään mun elämä. Mua alettiin kiusata sielläkin ja asiaa ei parantanut se että kun menin ennen kaikkia muita riparille sinne sattui osumaan juuri tämän entisen porukkani "pomo" ja muutama tuttu sieltä. "pomo" oli mulle suhteellisen vihanen ja noh .... mun ripari meni vituiks mutta, siellä "mä tulin uskoon" tai sitä kautta päädyin srk:n juttuihin. ylä aste meni muuten ihan jees.
Musta tuli srk-nuori. Aloin isoseksi ja luja kallio kahvilan vakio asiakkaaksi. Siellä mua ei kiusattu eikä siellä ollut ongelmia... (OLLUT) Tutustuin sitten isosena erääseen tyttöön kutsutaan sitä ny vaikka Junamiksi. Meistä tuli parhaita ystäviä. Mä rakastin sitä tyttöä. Junamista tuli mulle niinkin tärkeeks et me oltiin lähes aina samaan aikaan kipeenä. (Yli Empaattisuus...ekat oireet)
Junamin kautta tutustuin muutamaan tyyppiin joihin kuuluu muummuassa Oksa, Dini, S ja Ninnu. Meillä ainakin tietääkseni oli kivaa.
S oli jätkä joka loppuen lopuksi hajotti mut ihan täysin. Mutta nykyään oon antanu sille anteeks ja noh mä pidän sitä ystävänä. S:än kanssa elämä oli jännää.
Pakko sanoa että tolla aikakaudella mulla oli hauskaa ja maailma oli valoisampi.
Samaan aikaan kehitin itselleni tyylin ja rakastuin täysin Rock musiikkiin erityisesti Heavyyn. Kummaa että samaan aikaan kun aloin hengata srk:ssa nin aloin ihan kunnolla kuunnella heavya ja rockkia muutenkin. Vaikkakin ei se ollut mikään uusi ilmiö.
Junami ei enää olen mun ystävä. Hän sanoi että ei halua tuntea mua. Mulle jäi siitä ikuinen jälki. Otettiin nimittäin tatuoinnit yhdessä.
ns. Junami aikakautena tapahtui paljon muutakin kuin S ns.rakkaus asioissa.
tähän väliin kuuluu mainita Enkeli. (pimeyden enkeli mielumminkin mutta noh) Eräs tyttönen johon tutustuin ylä asteella ollessani. Hän on vain pahan ilman lintu joskus kaduttaa että tutustuin häneen mutta nooh... eipä sille kai voi mitään.
Enkelistä päädytäänkin tähän henkilöön josta aikaisemman merkintäni runo kertoo. Make. Poika jonka kuva pitäs löytyy sanakirjasta petturin kohalta. Mä voin sanoo et vihaan sitä Mutta ei mulla ole oikeutta sanoa mitään pahaa siitä. Omaa tyhmyyttäni mä siihen leikkiin ryhdyin.
Sitten hypätään tähän nykyisyyteen. Mulla on paljon kavereita. Mulla on pari ystävää. Mulla on vieläkin enemmän tuttuja ja Kaikki on ihan hyvin. Mä en jaksa valittaa tästä lähi ajoista koska kaikki on ihan tosissaan ihan jees. Mulla on vaan yks juttu ja se on se et koulu menee vituiks. Oon Kipee siis tänään. Ja kouluun mä haluisin ihan tosissaan mut jos on kuumetta ei saa mennä. Opettaja laittas mut takas himaan.
Opiskelen Metalli artesaaniksi.
mun unelma ois lähteä matkustamaan ilman päämäärää.
Vanha runopätkä.
I don't wanna feel like this. I wanna be your friend but I love you and I'll rather die then be just a friend. We've known only a little period of time in this eternity but its just enough to fall in to your eyes. those hypnotic eyes. once you looked at me like you actually would like me. I hope it wasn't just a look you have. I hope those eyes won't lie to me.
My friends try to talk some sense in to me but I can't listen to them when my heart is screaming so loud. There is no sense in love. you have apart of my heart its yours but I stil have to think about so many things. I would be dead without my friends. but thats what I'm gonna be without you.
(henkilö ajoi rekalla mun sydämmen yli, jauhoi sen liha myllyssä ja syötti mulle takaisin et jooh ois pitäny kuunnella kavereitten järki puhetta nooh kokemus sekin)
My friends try to talk some sense in to me but I can't listen to them when my heart is screaming so loud. There is no sense in love. you have apart of my heart its yours but I stil have to think about so many things. I would be dead without my friends. but thats what I'm gonna be without you.
(henkilö ajoi rekalla mun sydämmen yli, jauhoi sen liha myllyssä ja syötti mulle takaisin et jooh ois pitäny kuunnella kavereitten järki puhetta nooh kokemus sekin)
Tällänen tänne.
Mitäs tähän kirjottelisinkaan.
Sain tän idean (pöllin tän idean) eräältä ystäväiseltäni.
Mä kirjottelen tänne välillä ihan vakavaa päiväkirjaa ja välillä runoja ja välillä tarinoitakin. joten valmistautukaa siihen henkisesti.
Lyhyeksi jäi tämä tänään mutta antaapa olla.
Sain tän idean (pöllin tän idean) eräältä ystäväiseltäni.
Mä kirjottelen tänne välillä ihan vakavaa päiväkirjaa ja välillä runoja ja välillä tarinoitakin. joten valmistautukaa siihen henkisesti.
Lyhyeksi jäi tämä tänään mutta antaapa olla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)