keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Minä tunnen olevani täydellinen Minä.

Tuon Nuotan kampanjan vuoksi olen alkanut miettimään asioita hieman eritavoin. Mulla on pitkä historia Seurakunnan kanssa ja tiedän aika pitkälti mistä puhun. Olen myös aina tiennyt olevani bi-seksuaali.

Pienenä kävin pyhäkerhossa jossa meille opetettiin että jumala loi aatamin ja eevan, mä olin aika rakastunut meidän ohjaajaan. Se oli iso nainen muistaakseni sen nimi oli Tuula tai joku tämmönen. En tosin tienny oikeen mitä se tarkoitti... Ei sen ikäsenä vielä tajua. Ala-asteella mä lakkasin käymästä seurakunnan jutuissa ja vihasin joulu kirkkoa ja kevät kirkkoa ja vaikka mitä näitä tämmösiä. Mulla oli mun eka poikaystävä tai joku tollanen kun olin kolmannella ja sekin loppa aika lyhyeen ku muutettii espooseen. Johon mun muistini näissä asioissa päättyy.

Muistan kyllä sen kui paljon mä nautin siitä hiljaisuudesta kun meillä oli joku aamunavaus. Kukaan ei hiiskahtanukaan kun joku seurakunnan pappi tai nuorisotyön ohjaaja kävi pitämässä aamunavausta. Tais olla yks ainoita tilanteita jossa mua ei dissannu kukaan.
Ei mua ala-asteella kiusattu sentään sen vuoksi et oisin homoseksuaali joka sinänsä ihan loistava asia. Oli mulla sillonkin varmaan muutamia ihastuksia tyttöihin mutta menin aika paljon muiden tyttöjen mukana ja puhuin vaan pojista.

Ylä-asteella kävin riparin muita ennen, samaan aikaan ihanan ystäväni kanssa. Olin aika pahasti ihastunu tähän kyseiseen ystävään tyttö hänkin. Ei tosin menty samalle riparille. ystäväni muuttui Wiccalaiseksi ja minä menin seurakuntaan. Tunsin löytäneeni paikkani, kiitos erään papin ja erään nuorisotyönohjaajan jotka pyys mua mukaan srk:n toimintaan. Luulin et mut hyväksyttiin täysin ja luotin sellaseen fiilikseen et jengi hyväksy mun olemassa olon kun ne ei suoraan mua dissannu ja kiusannu.

Näin siinä se oli Mun polku seurakuntaan. Tosin se polku jota kävelin sen ... joku 6 tai 7 vuotta Loppu tossa saman nuorisotyöohjaajan käsissä. Kyseinen henkilö oli todella törkeesti aijemmin kertonu toiselle nuorelle ettei hyväksy homoseksuaaleja ollenkaan. Kun sain ton kuulla mä aloin etsimään epäkohtia omassa uskossa. Viimesellä riparilla jossa olin isosena mä totesin kesken riparin etten oikeestaa voi uskoa tähän paskaan. Jos jeesus sanoo raamatussa rakastakaa kaikkia, toisianne ja vihamiehiänne, niin minkä ihmeen takia seurakuntalaiset ei voi hyväksyä kaikkia seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.

Eikö Jeesus sanonut raamatussa "Rakasta Herraa, sinun jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja lähimmäistä niinkuin itseäsi."
Jos asia on näin Miksi te haluatte vihata meitä Lähimmäisiänne koska me ollaa Homoja tai lesboja tai bi seksuaaleja tai trans ihmisiä tai sadomasokisteja tai vaikka mitä muuta.
Me ei katota kaikkia ihmisiä sillä silmällä, Me ei olla millään tasolla kiinnostuneita eläimiin sekaantumisesta, Me ei sekaannuta lapsiin ja me ei todellakaan murhata ketään. Meitä ei olla pakotettu Mihinkään seksuaaliseen toimintaan missään vaiheessa ja me ei muututa pyhästä hengestä.

Minä olen bi-seksuaali sadomasokisti nykyään satanisti entinen uskovainen ja tunnen olevani täydellinen Minä. Mikä sä olet?

-Frozen

3 kommenttia:

Kummo kirjoitti...

"Pienenä kävin pyhäkerhossa jossa meille opetettiin että jumala loi aatamin ja eeva..

..En tosin tienny oikeen mitä se tarkoitti... Ei sen ikäsenä vielä tajua."

Totta. Senikäisenä meidät kasvatetaan uskoon.. silloin kun olemme vaikutuksille alttiita. Ja sitten katsotaan pahalla jos petetään odotukset siinä iässä, kun aletaan itse ajattelemaan.

"Me ei katota kaikkia ihmisiä sillä silmällä"

Totta! Ei heterotkaan ihastu jokaiseen vastasukupuolen edustajaan.

Tuli kirjoitti...

Vai että satanisti. Kauankin jo? Minkä lajin sellainen?

FrozenButterfly kirjoitti...

Laveylainen ollu jo vuoden reippaasti.