Nonni.

Ystävän päivä tuli ja meni. En kerenny tehä oikeen mitään sillon joten tämäkin jäi.
Noh nyt on hiihtoloman toka vika päivä... Maanantaina takasin arkeen. Loma on ollu suht jännä mulle. Asioita mitä en koskaan kelannu tapahtuvan on tapahtunu tosin ei kai se mitenkään merkittävää. Olen vissii jollain tasolla kasvanu ihmisenä.

Mä tossa erään yönä tein sellasen jutun mitä en uskonu tekeväni koskaan. Sanoin suoraan yhelle ihmiselle että olen siihen ihastunu niin että se siis oli samassa huoneessa ihan... Oli aika tyhmää sanoa se koska mulla olis mitä luultavammin ollu mahis saada jotain muutakin kun huono uneton yö(esim ehkä jopa kiva uneton yö tai vaikka unellinen yö) Mutta jooh tavallaan se et osasin sanoa sen tavallaan ääneen itte oli mulle iso askel. Vaikka toi ei päättynyt niinku oisin halunnu mä olen suht tyytyväinen itteeni. Toivon todella et tää tyyppi pysyy mun frendinä pitäsköhän sillekkin lempinimi niinko muillakin täällä blogissa. En tosin tiiä mikä sopis... (ehdotuksia otetaa vastaa.)
Tosin mä onnistuin taas unohtamaan kysyä puhelin numeroa... Jotenki nykyään tulee ennemmin kysyttyä facebookki...

Sit tuli taas kirjoteltua "Runonpätkää"

I feel your touch on my skin, I smell you on my sheets, it makes me happy.
Even when I should be sad for you not beeing mine.
It would be normal to cry and scream, but I just smile and feel really good.
Still I'm hanging on this feeling of happiness like its the only thing keeping me alive.
Maybe this is the thing keeping me alive... Or maybe sadness hits me tomorrow.
Maybe tomorrow you'll see thing different.

Ja se surullisuus hittas mua tosissaa ihan kunnolla koska pari muutakin asiaa onnistu menee vituiks. (Darling its not your fault.)

-Frozen